syndroneonline.com
Huom! Varsistonhävityksessä käytetty Reglone (dikvatti) on kielletty EU:ssa ja se on poistunut kasvinsuojeluainerekisteristä. Kasvukaudelle 2020 Tukes on myöntänyt poikkeusluvan, jonka perusteella Reglonea saa käyttää mm. perunan varsistonhävitykseen 10. 8. -22. 9. 2020. Lisätietoa Tukesin sivuilta. Runsas perunakasvusto hidastaa korjuukoneen nostonopeutta, lisää seulaelevaattorin tärytys- ja erottelutarvetta sekä pienentää näin mahdollisuuksia saada mukaan multaa suojaamaan perunaa. Poistamalla varsinkin rehevän kasvuston varret ennen nostoa varmistetaan, että varsien erottelu ei rajoita korjuukoneen nostotehon hyväksikäyttöä. Hellävaraisessa nostossa multa erottuu vasta seulaelevaattorin yläosassa suojaten perunoita kolhiintumiselta. Varsistonhävitys ei jouduta perunasadon tuleentumista. Perunankasvuston pitäisi alkaa tuleentua luontaisesti ennen nostoa, ja varsisto tulisi tuhota vasta sitten, kun näkyvissä on selvät luontaisen tuleentumisen merkit. Vielä aktiivisessa kasvussa olevan perunavarsiston tuhoaminen tuottaa sadon, jossa mukuloiden elintoiminnot ovat varastoon vietäessä vielä vilkkaita.
Tuli tuossa mieleen, kun potunnoston aika lähestyy. Kotitarveviljelmältä jossa perunaa muutama aari helpoin tapa varren hävitykseen on viikate. Ei siis se bändi vaan se kone jolla yleensä niitetään heinää vasikoille. Paljon parempi kuin se apulantamyllyn kulmavaihteesta värkätty härpäkeketjumurskain. Kokeile jo tänään. Voi tuon reilun 20 hektaarin kans tulla hiki! Minä ajelin raivaussahalla-hiki tuli.. Kelasilppurilla. Aisa tanassa imeskelee varret kitusiinsa. niin, sillä männöö niin paljon muutakii! naapuri ajeli liian läheltä reunaa ja nykäs jf muutaman tolpanvälin piikkilankaa kituseen ennenkuin keisi hyyty! ja eiku rälläkkä laulaan! Voi tuon reilun 20 hektaarin kans tulla hiki! 20 hehtaarin kotitarveviljelmä? Onneksi olkoon: voitit juuri vuoden potunsyöjän tittelin! Kelasilppurilla. Aisa tanassa imeskelee varret kitusiinsa. Yksi pointti on että saa traktori levähtää välillä. Eikä tarvitse siellä rivin päässä käännellä ahtaassa paikassa seuraavalle laisille. P. S. Itse olen päässyt jo seuraavalle tasolle: en viljele enää itse perunaa, mutta muijalla on muutama rivi.
Tunnistaminen Perunaruton tyypilliset ensioireet ovat aluksi tähtimäiset, nopeasti pyöreänsoikeiksi muodostuvat mustanruskeat kuoliolaikut perunan lehdissä. Kuoliolaikuissa raja terveen ja kuolleen solukon välillä on usein epäselvä. Terveen ja kuolleen solukon välimaastoon voi muodostua kellertävä vyöhyke. Ainakin aamukasteen aikaan sairaiden lehtien alapinnalla näkyy vaaleaa homemaista nukkaa terveen ja sairastuneen solukon rajavyöhykkeellä. Aurinkoisina päivinä nukka saattaa päivän mittaan kuivua näkymättömäksi. Lehdissä esiintyvän perunaruton oireet ovat epidemian alussa hyvin samankaltaisia kuin perunalle melko vaarattoman harmaahomeen ( Botrytis cinerea) Toisinaan perunarutto ilmaantuu aluksi lehtien sijasta kasvien varsiin tai lehtiruoteihin. Varsiin tai lehtiruoteihin muodostuu tummanruskeita kuoliolaikkuja. Varsissakin raja vaurioituneen ja terveen solukon välillä on epäselvä. Varsissa esiintyvää oiretta kutsutaan usein varsirutoksi. Varsioireet muistuttavat joskus suuresti varsikuolion ( Sclerotinia sclerotiorum) oireita Perunan mukuloissa rutto ilmenee aluksi mukulan mallon pintaosissa ruosteenruskeana kuoliona.
Ruton hallitsemiseksi tuolloin tarvittiin enintään 1–3 torjuntakäsittelyä elo-syyskuussa. 1980-luvun lopulla perunarutosta tuli aivan uudenlainen ongelmatauti. Meksikosta levisi ensin Manner-Eurooppaan ja sittemmin 1990-luvun kuluessa miltei kaikille muillekin maapallon perunantuotantoalueille hyvin aggressiivinen uusi ruttopopulaatio. Vanha maailmanlaajuinen perunaruton populaatio koostui vain taudinaiheuttajan toisesta pariutumistyypistä ("sukupuoli") A1. Toinen pariutumistyyppi A2 oli yleinen ainoastaan Meksikossa. Uusi erittäin nopeasti levittäytynyt populaatio sisälsi molemmat pariutumistyypit. Seurauksena uusi perunarutto alkoi tuottaa maassa säilyviä suvullisia munaitiöitä. Munaitiöiden avulla perunaruton aiheuttaja pystyy säilymään talven yli ilman eläviä perunan mukuloita. Nykyisin myös hyvin aggressiiviset ruttokannat, jotka aiemmin hävisivät tuhotessaan nopeasti perunan mukulat talven aikana, kykenevät säilymään munaitiöinä maassa. Vakavin seuraus uuden ruttopopulaation leviämisestä Suomeen 1990-luvulla oli ruttoepidemioiden alun aikaistuminen.
Ehkä tietoni on vanhentunutta, mutta silloin oli muotia käyttää kaikenlaisia torjunta-aineita. Kauhistelin sitä silloin kun en ollut tottunut, mutta opin ymmärtämään, että ei sitä huvikseen tehdä. ps. tutkin perunanvarret tarkkaan, mutta en huomannut mitään tähtikuviota enkä homeentapaistakaan. Kyseessä ei ehkä olekaan rutto, ainakaan pilkut eivät ole lisääntyneet eivätkä laajentuneet. Voisiko suopursunruoste tarttua perunanvarsistoon, sillä täällä on sitä koivuissa ja tuolla etelämpänä kuusirajan alapuolella kuusissa.