syndroneonline.com
Lisäksi näet, mitä perhosia voit bongata juuri nyt!
Toiminnalliset evästeet Toiminnallisilla evästeillä mahdollistamme erilaisten sisältöjen ja toiminnallisuuksien (kuten karttapalveluiden ja kyselyiden lisäämisen helposti osaksi sivustoa). Toiminnallisia evästeitä ei voi laittaa pois päältä, sillä niitä tarvitaan sivuston toiminnan mahdollistamiseksi.
Kristiina Kumpulainen Henkilötiedot Syntynyt 1966 (ikä 53–54) Kansalaisuus Suomi Ammatti esi- ja alkuopetuksen professori Koulutus ja ura Tutkinnot Exeterin yliopisto (Ed. D. 1994) Instituutti Helsingin yliopisto Aiheesta muualla Kristiina Kumpulainen Tuhat-tutkijaportaalissa [ Muokkaa Wikidatassa] Kristiina Kumpulainen (s. 1966) on suomalainen kasvatustieteilijä ja Helsingin yliopiston esi- ja alkuopetuksen professori. [1] [2] [3] [4] Hän työskentelee leikillistä oppimista tutkivan Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen Helsinki Playful Centerin tutkimusjohtajana. [5] [3] Kumpulainen on ollut julkisuudessa esimerkiksi leluja, kirjojen lukemista, sosiaalisten taitojen oppimista ja lasten älylaitteiden käyttöä koskevan tutkimustiedon ja keskustelun merkeissä. [6] [7] [8] Kumpulainen valmistui kasvatustieteen tohtoriksi Exeterin yliopistosta 1994. [3] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1994) oli otsikoitu The nature of children's oral language interactions during collaborative writing experience at the computer.
Aava ja Armas ja iloiset tervetuloseremoniat Nivalan asemalla. Kaikki alkoi siitä, kun Vantaan herättäjäjuhlien viehättävän körttipariskunnan Rauhan ja Toivon lapsenlapset Aava ja Armas saapuivat Nivalan asemalle tammikuisena lauantaiaamuna. Körttisisarukset tulivat Nivalaan tutustumaan etukäteen ensi kesän herättäjäjuhlakaupunkiin. Siitä alkoi tapahtumarikas seikkailu Nivalassa. Ja paljon on nähty ja kuultu. On tutustuttu pitäjän suuriin ja pieniin asioihin, vierailtu maatilalla, kaupungintalolla ja kirkossa, tavattu monia nivalalaisia, Nivalan yritysjohtajia, käyty Hilpan haassa sekä Suomen suurimmassa Crazylandissa ja nähty Marilyn, Tillari ja Körttikauppa. Nivalan asemalla oli iloiset tervetuloseremoniat! Seikkailu jatkuu. Käy tykkäämässä. Elisa Kujala Herättäjäjuhlien Instagram-sivuille. Uutiset
Tulevaisuus näyttää mihin savolais-helsinkiläinen monitoiminainen asettuu: oli paikka mikä hyvänsä, varmaa on, ettei rakkaus luontoon sammu. Kristiina Komulainen laittaa ruokaa nuotiopaikalla. Kristiina Komulaisen metsäsuosikkeja 1. Eväät 2. Lapsen kanssa seikkaileminen, kiipeileminen ja tulen tekeminen 3. Yöpyminen taivasalla, sekä talvella että kesällä 4. Treenaaminen. Hienointa on mennä umpimetsässä tai umpihangessa, niin ettei kukaan tule vastaan 5. Enduro 6. Asioiden kerääminen Mitä mukaan metsäretkelle? Kristiina Komulaisen vinkit: 1. Tyhjä pussi! Aina tulee vastaan kerättävää, kuten roskia, sieniä tai kuusenkerkkää 2. Pepunalunen. Paras on ostettu, mutta muovipussikin toimii 3 Tulitikut sekä puukko Kristiina Komulainen vinkkaa suosikkireseptinsä kuusenkerkkäsiirapin tekoon: Raaka-aineet 1, 5 l kuusenkerkkiä 1 kg sokeria 1 rkl vanilijasokeria 2 l vettä Valmistus Tee luontoretki toukokuussa. Kun löydät sopivan kuusimetsikön, pyydä maanomistajalta lupa kuusenkerkkien keräämiseen. Muista: kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin – niiden kerääminen ilman lupaa on kielletty!
Laulaja kertoi YleX:lle kokemuksista, joista ei alalla uskalleta avautua edes nimettömänä. Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai kenties eteläpohjalaisiin murteisiin? Selvitä murre-DNA:si! Testi paljastaa, mitkä suomen murteet koet eniten omiksesi. Pilke silmäkulmassa tehty visa kertoo, minkä murrealueen kielen tunnet munaskuissasi. "Kun mieheni koski ensimmäisen kerran vatsaani, aloin itkeä" – kolme naista kertoo tarinansa ulkonäköpaineista Kolme tarinaa ulkonäköpaineista. Häpeää, itseinhoa ja jatkuvaa laihduttamista – kolme naista kertoo, miten ulkonäköpaineet ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä ja miten he ovat vaikeiden vuosien jälkeen oppineet kohtelemaan itseään ja kehoaan lempeämmin. Muistatko lapsuutesi perhoset? Syötä syntymävuotesi ja katso, miten niille on käynyt, kun ilmasto ja elinympäristöt muuttuvat Katso mitä perhosia lenteli lapsuudessasi Syötä alle syntymävuotesi, niin saat selville, mitkä perhoset olivat yleisiä lapsuutesi aurinkoisina kesäpäivinä. Ovatko lajit vähentyneet vai jopa hyötyneet ilmaston ja elinympäristöjen muutoksista?
Kirjaudu sisään sähköpostiosoitteellasi, niin näet henkilöiden yhteystiedot. Jos sinulla ei ole vielä Fonecta-tiliä, voit rekisteröityä ja saat käyttöösi Fonectan palvelut.
Ja niitähän usein riittää, kertoo Kristiina naurahtaen. Myös kuusenkerkkä on noussut yhdeksi uusista suosikeista. Siitä Kristiina Komulainen valmistaa maukasta siirappia, joka kruunaa niin jäätelön, letut kuin pannukakutkin. – Kuusenkerkkää ei tosin saa kerätä ilman maanomistajan lupaa, hän muistuttaa. Kristiina Komulainen kävelee metsässä pitkospuuta pitkin ystävän kanssa. Kristiina Komulainen, metsä Sokkoretkeilyä paukkupakkasessa Metsä sopii mahtavaksi minilomakohteeksi myös aikuisille ystävyksille. – Meillä on yhden kaverin kanssa tapana mennä yöksi retkelle metsään, myös talvella. Lähdemme matkaan vasta pimeällä ja aamulla on hauskaa, kun ei tiedä tarkalleen mistä herää! Pimeällä yöpaikan valinta on vienyt naiset mitä koomisimpiin tilanteisiin. – Yhtenä aamuna tajusimme olevamme suunnilleen erään talon takapihalla. Kerran taas osuimme turistilauman keskelle, ja 50 japanilaista kuvasi innokkaana meitä makuupusseissamme. Retkeilemään - varsinkin kesällä - mukaan lähtee myös Komulaisen ala-asteikäinen poika.
Huuhtele kerkät hyvin, siirrä kattilaan, peitä vedellä ja keitä miedolla lämmöllä 2 - 3 tuntia. Lopuksi nosta kerkät pois ja purista niistä loputkin mehut kattilaan siivilän läpi. Lisää n. 1, 5 litraan kuusenkerkkälientä sokeri ja vaniljasokeri ja keitä vielä 1 - 2 tuntia, kunnes keitos muuttuu tummanruskeaksi ja siirappimaiseksi. Purkita. Kuusenkerkkäsiirappi on hyvä yskänlääke ja jälkiruokakastike, mutta sopii myös makeaksi mausteeksi moniin pääruokiin. Kokeile esim. juuresten tai vaikkapa grillipihvien kanssa. Kristiina Komulainen on mukana Oulangan kansallispuistossa järjestettävässä nnuntaina 27. 5. 2018. Suomalaisten rakkain luontokohde on metsä. Siellä liikkuminen ja oleskelu tekee ihmisen onnelliseksi. Mennään metsään -kampanjan aikana lähes jokaisessa Suomen 40 kansallispuistossa järjestetään polkujuoksun yhteislenkki. Suomen kartta jossa kansallispuistojen sijainnit. Kuva: Metsähallitus/Maanmittauslaitos karttapalvelut, mennään metsään