syndroneonline.com
Korppi Corvus corax Heimo: Varikset – Corvidae Yleiskuvaus: Suurikokoisin varislintu. Siivet melko pitkät ja kapeat, pyrstö kiilanmuotoinen, nokka voimakasrakenteinen. Väriltään kokomusta ja vihreän ja sinivioletin metallinkiiltoinen. Koko: Pituus 54–67 cm, siipien kärkiväli 115–130 cm, paino 0, 95–1, 4 kg. Pesä: Korkealla puussa tai kallion jyrkänteellä. Rakennettu oksista, vuorattu ohuilla risuilla, sammalilla, jäkälillä, maa-aineksilla, naavalla, villalla ja karvoilla. Pesiminen: Munii maalis–huhtikuussa 3–6 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 18–20 vrk. Pesäpoikasaika 5–6 viikkoa. Perhe pysyy yhdessä vielä muutaman kuukauden. Esiintyminen: Harvalukuisena pesijänä suurilla metsäalueilla koko maassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 21. 000 paria. Muutto: Paikkalintu. Nuoret yksilöt vaeltelevat jonkin verran. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Runsaasti erilaisia ääniä, joista osaa ei oikein edes miellä linnun ääniksi. Tavallisin karhean kuuluva ronkunta "kro kro". Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoittamaton poronhoitoalueella osan vuodesta, muualla rauhoitettu.
Krääh sanoo närhi, jonka tunnistaa hyvin tästä varoitus- ja kutsuäänestä – komean höyhenpuvun lisäksi. Närhi on syksyllä tuttu näky Etelä-Suomen tammissa. Puussa rapisteleva närhi napsii terhoja. Kuin tehdastyöläinen lintu lentää lehvästöön, kopistelee makupaloja irti ja lennähtää useampi terho kurkkupussissaan lähimetsään. Lintu piilottaa saaliinsa jopa kilometrien päähän multaan ja sammaleeseen talven varalle. Äänite: Jan-Erik Bruun linnun ääni luonnonääni närhi Lisää aiheesta Ilves on Suomen neljästä suurpedosta toiseksi yleisin mutta heikoimmin tunnettu. Tutkija Annika Herrero kertoo, mitä lehden lukijoiden ilveshavainnot tarkoittavat. Uusi sarja alkaa! Pimeä vuodenaika tuntuu hiljaiselta, mutta monilla lajeilla kiireet vasta alkavat. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kuunnellaan pöllöjen syyssoidinta. Toimittaja vietti kesäkuun Helsingin yliopiston tutkimusapulaisena etsimässä rytikerttusten pesiä Uudenmaan ruovikoista. Laaja tutkimus selvittää, millaisia persoonia ovat uusille elinalueille saapuneet linnut, ja miten uusi ympäristö vaikuttaa lajiin.
Linnun äänet - YouTube
Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa. [2] Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä "pijäh". Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä. [2] Närhi oppii myös matkimaan kuulemiaan ääniä. Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha. [3] Levinneisyys, kanta ja elinympäristö [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Närhen laaja levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta ja ulottuu Pohjois-Afrikassa Marokkoon ja Algeriaan sekä Aasiassa Mongoliaan, Kiinaan, Korean niemimaalle ja Japaniin. [1] Suomessa närhi pesii Tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa. [4] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pitää närhen maailmanlaajuista kantaa vakaana.
En ollut koskaan ajatellut närhen kuuluttavan reviiriään laululla, mutta näin kertoo Lintuopas (Mullarney ym. ): Alkukeväästä harvoin kuuluva hiljainen laulu on merkillinen sekoitus pulputtavia, naputtavia, naukuvia ja karheita säkeitä. Ääni kuuluu vain läheltä. Suomalainen Lintuopas (Laine) jatkaa: Soidinlaulu on hiljaista kirahtelevaa rupattelua, johon liittyy matkintoja. Opin uutta, ja muistan tämän opetuksen varmaan lopun ikäni! :-) ---------------------------------- Pihka-suoritukset 10. 2. 2009 Tehtävä: Linnut tutuiksi - kesken Tilanne: tehty 2 retkeä, havaittu yht. 18/40 lajia.