syndroneonline.com
Vierailin niissä Martti Ahtisaaren toimiston toimeksiannosta. Seksuaalinen väkivalta on yksi sotastrategian muoto, jolla yhteisöt luhistetaan. Kongossa opin, että naiset eivät halua olla pelkästään sääliteltäviä uhreja, vaan selviytyjiä. Eräskin aids-äiti korosti sitä minulle. Tämä ei tarkoita sitä, että naisten kärsimyksiä väheksyttäisiin. Säälin sijaan heitä on autettava voimistumaan. Ystäväni, Liberian presidentti, rauhannobelisti Ellen Johnson Sirleaf on esimerkki afrikkalaisista naisista, jotka keksivät aina uusia ratkaisuja ongelmiinsa. Tulin äidiksi ihanan nuorena, vain 20-vuotiaana. Sain neljä lastamme seitsemän vuoden sisällä, ja se oli antoisaa ja samalla rankkaa aikaa. Kotisisarjärjestelmä antoi mahdollisuuden nuuskia myös työelämää, enkä todellakaan ollut hienostorouva Kauniaisista, kuten minua kansanedustajaurani alussa kutsuttiin. Äitinä opin pirun paljon elämästä ja lapsista, kun istuin hiekkalaatikon reunalla muiden äitien kanssa. Se oli varsinainen oppikoulu. Ove nappasi minut, kun olin 15-vuotias!
Julkaistu 17. 07. 2013 - 11:11. Päivitetty 16. 01. 2018 - 13:53 Pitkän poliittisen uran ja kahden presidenttiehdokkuuden jälkeen maailman ensimmäinen naispuolustusministeri Elisabeth Rehn on luonut mittavan kansainvälisen uran. Hän on erikoistunut puolustamaan heikoimpia ja erityisesti sotien uhreja. Vuonna 1994 Elisabeth Rehn sai pienen puolueen ehdokkaana yllättäen toiseksi eniten ääniä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Toisella kierroksella hän sai vastaansa tulevan tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren. Ykkösaamu- ja Itse asiassa kuultuna -ohjelmissa Rehn muistelee tuota vaalikamppailua. Hänen mukaansa vaaleja ei ratkaissut epäoleelliset asiat, kuten Tuttu juttu -ohjelma (linkki vie toiseen artikkeliin), kuten on yleisesti spekuloitu. Hänen mukaansa hänellä ei vain ollut sitä riittävää halua ja tahtoa, mikä Ahtisaarelta löytyi. Toisen kerran Rehn oli ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaana vuoden 2000 vaaleissa. Silloin hän sanoi, että hän oli itse muuttunut ja nähnyt niin paljon, ettei presidenttikamppailu tuntunut hänestä oikealta.
– Kyllä siellä ymmärrettiin missä me kuljemme ja mikä heidän oma kapasiteettinsa oli. Ja heillä ei ollut sitä kapasiteettia tarjota silloin. MiG syrjäytettiinkin jo aikaisin ehdokkaiden joukosta. Valinnan ratkaisi lopulta Hornetien suoristuskyky, elinikä, kokonaishinta ja vastakaupat. Kirjassa Lillan - Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä, Rehn kuvailee päätöstä rumaksi, mutta pakolliseksi tempuksi. Eduskunta ja suuri osa hallituksesta pidettiin pimennossa loppuun asti. Päätös tehtiin pienessä piirissä silloisten pääministeri Esko Ahon (kesk), valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) ja Rehnin kesken aikana, jolloin talouden tummat pilvet alkoivat kohota Suomen ylle. Myös presidentti Mauno Koivisto antoi kaupoille siunauksensa. – Taloustilannehan oli mikä oli. Hirveän paljon tilaa ei ollut demokratialle kun se vietiin läpi. Heille jotka olisivat halunneet tietää enemmän ei kerta kaikkiaan suotu sitä mahdollisuutta. Rehn joutuikin jälkikäteen vastaamaan eduskunnassa siihen, miksi päätös toteutettiin niin kuin toteutettiin.
– Oli maailman valtiaan tunne, että täällä minä liitelen nyt ilmojen hallitsijana. Maailma on tuossa allani ja mikään ei voi minua koskettaa. Mutta olin minä onnellinen kun olin maassa taas. Silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn Hornetin kyydissä 31. elokuuta 1992. Kuva: Timo Hämäläinen Pilotti Dave Stewart auttoi puolustusministeri Elisabeth Rehnin Hornetin kyytiin Turussa kesällä 1992. Kuva: Matti Björkman Hornet F/A-18 –hävittäjällä ei osattu ennen kauppojen julkistusta edes spekuloida, sillä sitä pidettiin Suomelle liian kalliina vaihtoehtona. Etenkin Ruotsi lobbasi omia Saabin JAS 39 Gripen -hävittäjiään vahvasti. Naapuri uskoikin vuoren varmasti Suomen päätyvän lopulta Ruotsin koneisiin. Suomea peloteltiin maiden turvallisuuspoliittisen yhteistyön vaarantumisella ja ruotsalaisen rahasuvun ykkösmies Peter Wallenberg oli uhannut vetää sijoituksensa Suomesta, jos Gripen ei tule valituksi. Myös Rehn joutui Wallenbergin piinapenkkiin. – Tulkitsin sen pienoiseksi kiristyksen aloitukseksi.
Mutta se kuvaa hyvin, kuinka kovilla panoksilla sitä ajettiin joka puolelta. Dassault ja ranskalaiset taas toivoivat Suomelta "eurooppalaisia tunteita" ja käyttivät painostuskeinona jopa EY-jäsenyysneuvotteluita. – Ranskalta tuli aika selkeää viestiä, että jos emme osta Miragea, niin pääsymme EU:n jäseneksi on vähän "niin ja noin". Nämä uhkailut tulivat hyvin reippaasti, ja vähän joka puolelta, Rehn muistelee. Pahimman laman aikaan puolustusministeri Elisabeth Rehniltä kysyttiin usein mahdollisuutta vetäytyä Hornet-kaupoista. Kuva: Roni Rekomaa Suomen periaatteena oli aikaisemmin ollut, että puolet hävittäjistä ostetaan lännestä ja puolet idästä. Pitkään uskottiinkin Suomen valitsevan Neuvostoliiton MiG-hävittäjä. Ilmavoimat toivoi kuitenkin vain yhtä yhteistä hävittäjätyyppiä kahden sijaan. Kauppojen alla tapahtumat itänaapurissa alkoivat myös vyöryä hallitsemattomasti ja Neuvostoliitto hajosi 1991. – Ajatus siitä, että olisimme riippuvaisia Venäjästä varaosahuollosta olisi ollut mahdottomuus.
Teksti Liisa Talvitie Kuva Petri Mulari