syndroneonline.com
Koska kahvi jäähtyy tällä taktiikalla todella nopeasti, ei lämpötilan vaihtelu vaikuta negatiivisesti juoman makuun samalla tavalla, kuin kahvin jäähtyessä kuppiin. Kahvin joukkoon lisätään lopuksi maitoa, sokeria ja muutama jääpala – ja sitten nautitaan. Jääkahvi kylmästä kahvista Kylmänä uutettu kahvi on maultaan erityisen hienostunutta, ja sen valmistamisen avuksi tarvitaan pressopannu. Pannuun mitataan haluttu määrä kahvia ja päälle kaadetaan kuuman veden sijaan kylmää vettä. Muutaman minuutin haudutusajan sijaan juoma laitetaan jääkaappiin tekeytymään yön yli. Aamulla kylmä kahvi kaadetaan lasiin tai mukiin, jossa on jääpaloja. Kahvin voi maustaa halutessaan maidolla, kermalla, siirapilla tai vaikkapa vaniljasokerilla.
Pian voi olla toisin. Teollisuuden laitteita valmistavassa Andritz Oy:ssä työskentelevä Vanhatalo kehittelee parhaillaan tuotantoprosessia, joka mahdollistaisi mikrokiteisen sellun valmistamisen suurissa sellutehtaissa. "Teollinen tuotanto lienee totta muutaman vuoden päästä. Silloin mikrokiteistä sellua syntyy nykyistä enemmän ja tehokkaammin. Uudessa valmistusprosessissa kuluu myös huomattavasti nykyistä vähemmän kemikaaleja ja vettä. Samoin energiankulutus vähenee. Sivutuotteena syntyy bioetanolin tai -kaasun raaka-ainetta", Vanhatalo kertoo. Nollasta liikkeelle Vanhatalo teki väitöskirjaansa yhdeksän vuotta. "Vuosien vierimistä selittää se, että työ piti aloittaa nollasta. Tutkimussuuntakin ehti vaihtua. Aloimme professori Olli Dahlin ja luennoitsijana työskennelleen Kari Parviaisen kanssa tutkia bioetanolin valmistamista sellutehtaassa. Ajatus oli, että näin voitaisiin nostaa metsäteollisuuden lisäarvoa, luoda uusi jatkojalostustuote. Pian kuitenkin huomasimme, että prosessissa jäi aina jotain yli.
Kaikki mukana olevat reitit ovat pääosin helppokulkuisia sulaan aikaan vuodesta, mutta yllä mainittuja esteettömiä reittejä lukuun ottamatta joissain reiteissä on mukana myös hieman haasteellisempia osuuksia. Lammassaaren esteetöntä reittiä Helsingissä. Kuva: Terhi Jaakkola Tallinnan luontokohteet ensimmäistä kertaa netissä Helsingin luontokohteista on aiemmin ollut netissä sentään jonkin verran tietoa, mutta Tallinnassa tilanne oli ennen toinen: tietoa ei Harlion mukaan ollut kootusti oikein missään. Tallinnaan lähteneet matkaajat ovat vuodesta toiseen suunnanneet tuttuun ja turvalliseen Vanhaankaupunkiin, autuaan tietämättä Tallinnan kiinnostavista ja helposti saavutettavista luontoretkikohteista, kuten Viron korkeimmista rantatörmistä Marjamäellä tai upeasta Pääskylän suosta. – Tallinnan kymmenen kohdetta valittiin samoilla kriteereillä kuin Helsinginkin kohteet, eli niistäkin useimmat saavuttaa helposti julkisilla, Harlio kertoo. Tallinnasta mukana ovat Pääskylän suon ja Marjamäen jyrkänteiden lisäksi Nõmme-Mustamäen maisemansuojelualue, Rocca al Mare, Astangun viheralue, Tanskan kuninkaan puutarha, Paljassaaren niemi, Kadriorgin palatsin puisto, Piritan jokilaakson maisemansuojelualue ja kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Aegnan saari.
Kari Vanhatalo alkoi pohtia, miten luoda lisäarvoa puukuidulle ja metsäteollisuudelle. Syntyi entistä tehokkaampi ja ekologisempi tapa tuottaa pulveriselluloosaa. Tulevaisuudessa rehuviljan kasvattamiseen ei ehkä tarvitse uhrata peltoalaa, vaan rehun raaka-ainetta voisi kasvaa metsissä. Korvesta voisi löytyä materiaalia myös ekologiseen tekstiiliin. Tällaisia sovellusmahdollisuuksia Kari Vanhatalo, 41, on miettinyt muun muassa puusta valmistettavalle pulveri- eli mikrokiteiselle selluloosalle, jonka tuotantoprosessin kehittämistä hän tutki väitöskirjassaan. Hän väitteli viime syksynä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta ja osallistuu kesäkuussa Aalto-yliopiston tekniikan alan promootioon. "Mikrokiteinen selluloosa keksittiin jo 1950-luvulla Yhdysvalloissa. Sitä käytetään muun muassa sideaineena lääketableteissa ja rakenteen parantajana elintarviketeollisuudessa. Sitä valmistavat tehtaat ovat melko pieniä, ja sellua syntyy kerralla melko vähän", Vanhatalo kuvailee nykytilannetta.
Rocca Al Maren lintutorni. Kuva: Tallinnan Ympäristökeskus. Harlion silmissä siintää unelma siitä, että Top 10 -kaupunkiluontokohdeidea laajenisi myös muihin kaupunkeihin. – Mukaan valittavista kohteista oli runsaudenpula sekä Helsingissä että Tallinnassa. Olisi upeaa saada mukaan lisää kohteita ja jopa uusia kaupunkeja nyt, kun tekninen alusta on luotu avoimella lähdekoodilla, Harlio haaveilee. Lue lisää ja löydä Citynature-kohteet Lisätietoa Nattours-hankkeesta: Lammassaaren esteetön reitti ja Luonnon syli -reitti, Pysythän kuulolla! Retkipaikassa julkaistaan kesän aikana lapsiperheiden retkitarinat Seurasaaresta ja Harakasta sekä esittelyt Uutelan Metsä- ja laidunmaisemia -kierroksesta, Keskuspuiston Laakson kierroksesta sekä Maunulan luontopolulta. Teksti: Jonna Saari Kuvat: Terhi Jaakkola ja Tallinnan Ympäristökeskus
Varhaisperuna on suomalaisille ehdoton herkku ja juhannuksen kunkku. Jos perinteinen silli ja peruna jo kyllästyttää, nappaa alta talteen hittiperunareseptit ja kokeile niitä vaikka juhannuspöydässä! 1. Savustetut uudet perunat Savustaminen ei ole pelkästään kalaherkkuja varten, vaan savun makuun tykästynyt savustaa myös perunat! Savustaminen onnistuu helposti uunissa savustuspussissa tai savustimessa. 2. Uudet perunat, salt & vinegar Ihanat suolalla ja viinietikalla maustetut sipsit ovat hurmanneet suomalaisia jo vuosia, ja nyt maku siirtyy myös uusiin perunoiin! Salt & vinegar -perunat keitetään etikalla maustetussa vedessä. 3. Timjamiperunat Tykkäätkö timjamista? Timjaminen kastike valmistuu helposti uusien perunoiden kiehuessa ja kaadetaan kuumille potuille. Näitä santsaat varmasti lisää! 4. Murskatut uudet perunat savusärjellä ja tillihummuksella Murskatut uudet perunat grillataan ja täytetään lämpimällä tillihummuksella, valkosipulisilla särkipaloilla ja tillillä. 5. Perunavartaat Aina uusia perunoita ei tarvitse edes keittää, vaan ne kypsyvät ohuina viipaleina myös grillissä!
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.